sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Irti Arjesta!

Eilen oli paras ja uskomattomin lauantai pitkiin aikoihin!
Oltiin Siirin kanssa vähän ennen puoltapäivää Joensuussa. Käytiin heseläskeilemässä ja kierrettiin Sokos läpi, fuck yeah.
Lähettiin sitten kerubille kun ei jaksanu jumittaa kaupungilla.
Jumiteltiin ulkona varmaan parisen tuntia ennenku meille tultiin sanomaan että oltais saatu olla sisälläkin ... 
No mikäs siinä, ei siellä loppupeleissä ollut edes kylmä, kiitos Kerubin vilttien. 
Tutustuttiin siinä myös muutamiin erittäin hienoihin ihmisiin :---) 
Emil tuli joskus vähän ennen kahta ja toivotti hyvää huomenta ........ urpo. 
Sisällä odottelu oli mukavaa, tosin aika mateli ihan tosi hitaasti. Paskaa läppää tais lentää. 
Jossain vaiheessa Kake tuli viihdyttämään meitä. Sitten sekin häipyi. 
En ois välttämättä halunnu kuulla sounchekiä mutta ei siltä sitten oikein päässy minnekkään pakoon.
Sieltä tuli Frontside Ollien lisäks ainakin aivohalvaus, merestä maalle ja nomand. Muita en muista.
Päästiin saliin sisälle vähän neljän jälkeen.
Sain sen paikan minkä halusinkin eli eturivissä Kaikan ja Hyrden välissä. 
Oli muuten elämäni pisimmät 45 minuuttia siinä ennen keikkaa! 
Mutta tais väsymys ja kaikki muukin kadota kun keikka alko. Ei sitä tunnetta oikeen pysty ees kuvailemaan. Ensimmäinen biisi oli Kadonneet Kolme Sanaa. 
Se oli special settilista, koostui hiteistä. Tykkäsin tosi paljon, koska sain kaikki biisit jotka halusinkin.
Eloonjäänyt, Viisi Laukausta Päähän, Lääke, Aivohalvaus, Valtiaan Uudet Vaateet, Merestä Maalle, Paha Arkkitehti, Puolikas Ihminen, Arveton on Arvoton ... 
Keikka oli paras Stam1nalta missä oon ollu. Ei voi verrata festarikeikkoihin. Tuo oli niin intiimi!
Ei turva-aitoja, nojasin suoraan Kaikan monitoriin. Kaikan hiuksista lens vesi koko ajan naamalle, virkisti mukavasti, jossain vaiheessa sen tukkaa oli melkein miun suussa, kylläh.
Kaikalle myös pisteet siintä että se antoi vettä aina kun pyys, hyyyvä poika :---) Sain myös plektran ihan suoraan käteen, ei se ees heittäny sitä tai mitään. Tykkään siintä miehestä.
Jossain vaiheessa miulla ja Kakella oli ihan älyttömän pitkä katsekontakti. En käsitä. Se vaan tuijotti! Hassua, kun muutenkaan rumpaleihin ei koskaan saa mitään kontaktia :D:D 
Pexi virnuili välillä myös makoisasti miun suuntaan, mikäköhän nyt oli taas niin ihmeellista, en ees näyttäny tissejä! :-----------) 
Noin kolme biisin jälkeen tuntu että pää tippuu, mut silti oli pakko vaan jaksaa vielä viimeisessäkin biisissä. Pelottavaa kun keikan jälkeen pää ei pysyny niinku pystyssä ollenkaan vaan se meni koko ajan niinku ... alas. Eikä muutenkaan oikeen pystyny juuri liikkumaan. 
Miten sitä saakaan tunnissa ittensä niin paskaan kuntoon ... 
Keikan jälkeen painuttiin suoraan narikan kautta bäkkärin ovelle pienellä porukalla. Onneks monikaan ei tajunnu sitä, koska ei ois ollu kiva jos sinne ois tullu kaikki. 
Emil tais tulla ekana ulos ja sitten loput aina vuorotellen :D 
Sain kaikkien kanssa kuvat, isot ja pitkät halit, ja nimmarit Nocebon kanteen ja ... kaikki muut tuli tisseille paitsi Hyrde kädelle ku se ei enää mahtunu sinne minne piti O_____O
Kuinka ollakkaan, sain kuulla kommentin '' ootpas sie pitkä '' noin viis kertaa paitsi Pexi: '' Siehä oot melkee miusta lyhyempi! '' 
Mut sit Kake ja Hippi oli ihanii ku ne vaa sanoo et oon upee ja pitkä ja miun pitää olla siint ylpee eikä häpeillä sitä yhtää :') 
Hirveen paljo ois ollu niille asiaa mut sit meni niin paskanjauhamiseks et unohtu sannoo kaikki mitä piti. 
Tää oli eka kerta ku mie tapaan Stam1nan sillee henk.koht vaikka oli tää jo neljäs keikka.
En ois uskonu et ne ihan noin ihania on!
Ihan älyttömän kohteliaita, niillä oli aikaa jokaiselle ja vaikka niillä oli ihan vähän kiire yhteen tapaamiseen niin ne silti piti huolen siintä että jokainen saa kuvan ja nimmarin ja mitä nyt ikinä haluskaan. Niinku mie yhes vaiheessa '' Mie haluun ... kaikkee! '' :D
En oo varmaan ikinä poistunu noin tyytyväisenä keikalta ! 
Siintä lähdettiin Pexin sanoin '' menkää kotii kasvamaan '' häiritsemään joensuun iltalämää huutelemalla häröyksiä ja örisemällä epämääräsesti. Nyt vähän hävettää.
Kiitos seuralle, ootte mahtavia ja oli ihana taas tutustuu uusin ihmisiin. 
Ja vissii Stam1nalle, koska mie en voi muuta sanoo ku että voi perkele mikä bändi, huh huh! ja ihkusydän tähä kohtaa! 
Kiitän ja kuittaan ja käyn nukkumaan nämä niskakivut pois aivan juuri.  
Ja kuviahan en tähän laita, koska en jaksa :-----------) 

2 kommenttia: