Oon huomannu miten miun musiikkimaku on laajentunu ja muuttunu tässä aikojen kuluessa.
10- vuotiaana tai alle 10-vuotiaana löytyi jo ensimmäisiä ihailun kohteita, kuinkakohan moni niistä on sitten pysynyt ...
Kaikki on pakosti joskus kuunnellu smurffeja!
Pikku G oli ensimmäinen jonka biiseille itkin, kirjotin lyriikoita käsiin ja fanikuvia oli jokapaikassa :')
Voi että, kuuntelen tuota Henkan biisiä Romeo ja Julia ja tulee kyllä niin paljon hyviä ja huonoja muistoja mieleen mutta kyllä oli aika helppoa sillon!
Riikka 8v, katsoo Idolsin Turun koelauluja telkkarista ja tuomariston eteen astelee nuori herra nimeltään Antti Tapani Tuisku.
En muista tarkalleen tapahtuiko ensirakastuminen heti siinä vai semifinaaleissa mutta tajusin jokatapauksessa että nyt mie olen löytäny ihanan uuden idolin ja kyllähän se Antti meni sitten kaiken edelle :D
Omistan vissiin kaikki Antin levyt vielä tälläkin hetkellä, kaikki keräämäni julisteet ja kuvat annoin joskus Karolle.
Antin musiikin avulla löysin jotenkin oman juttuni jo siinä iässä.
Kukaan kavereistani ei pitänyt Antin musiikista ja sainkin kuulla asiasta melkein joka päivä, olin silti ylpeästi oma itseni ja fanitin Anttia aina vain kovemmin :)
Kuuntelen Antin musiikkia edelleen, parasta aikaa.
Saan kuulla asiasta kuittailuja joskus.
Näin Antin livenä ensimmäistä kertaa vasta 16-vuotiaana, olihan se aika pysäyttävä kokemus, 8 vuoden odotuksen jälkeen.
Joskus 2006-2008 vuonna löysin jostain bändin nimeltä Lovex.
Tästä en haluu hirveesti kertoa koska miulla oli sillon tosi vaikeeta ja tuntui että Lovex ja se musiikki on ainoa tapa päästä yli kaikesta, pakoon todellisuutta.
Lovex on ollut tähän mennessä ehkä hysteerisin fanitus mitä on ollu. Oon kirjoittanut kaikki bändin lyriikat ylös, englanniksi ja suomeksi. Fanipaidat on edelleen tallessa, ne tosin saattaa olla jo hiemat pieniä.
Miulla on myös yhdet farkut joihin oon kirjotellu tussilla kaikkea Lovex- aiheista.
Lovexista löytyy kaapin nurkista niin paljon kaikkia juttuja.
Mutta kuten sanoin, aika arka aihe minulle.
Jos nyt tänä päivänä monen vuoden jälkeen näkisin Lovexin taas livenä en tiedä miten suhtautuisin siihen.
Lovexin uusimman levyn biisit on ihan hyviä. oon kuunnellu niitä jonkin verran.
En juurikaan enää kuitenkaan fanita Lovexia, liikaa muistoja.
huh huh .. :c
Lovexin kanssa samaan aikaan fanitin myös Negativea ja Uniklubia.
Negative on vielä tänäkin päivänä lähellä sydäntä, kovasti odotan että bändille tulisi keikkoja.
Uniklubi on jäänyt märittelemättömän pitkälle keikkatauolle.
Negativen fanitus on hieman vähentynyt. Se lähti laskuun oikeastaan silloin kun lempparijäseneni Sir Christus lähti bändistä, ja nyt myöhemmin vielä Larry Love.
Uniklubia tulee kuunneltua silloin tällöin. Oon ylpeä että oon haalinut itselleni molempien bändien kaikki levyt. Niitä on kiva katsella ja kuunnella joskus ja muistella menneitä :)
Jossain kauan kauan sitten myös Lordi ja varsinkin Ari Koivunen oli isoja juttuja, oivoi :D
Jossain vaiheessa löysin Cheekin ja aloin kuuntelemaan aika paljon räppiä.
Kuuntelen edelleen Cheekkiä silloin tälläin jos tulee semmonen fiilis!
Oon käyny muistaakseni jotain yhdeksän kertaa Jaren keikalle, ja miulla ei oo mitään häntä vastaan! Toisilla ehkä on, kyllä oon saanut tästäkin monta kertaa kuulla negatiivista niinkun kaikesta muustakin.
Sitten alkoi tapahtua.
Löysin sen suurimman rakkauden minkä voimalla oon jaksanu täällä taistella, metallimusiikin!
Ensimmäinen biisi muistaakseni jonka kuulin COB:lta, ah!
2010 Imatralla järjestettiin koulujen päättäjäipäivänä H2O niminen nuorisotapahtuma, esiintymässä oli paikallisia bändejä ja Stam1na.
Olin kuunnellu Stam1naa aiemmin vähän ja se kolahti. Kun näin bändin ensimmäistä kertaa livenä se oli menoa.
Oon käyny kattomassa Stam1naa tuon jälkeen Jurassic Rockissa 2010 ja 2011, Joensuussa Kerubissa, Lemillä Jalkosalmirockissa ja Lappeenrannassa Saimaa Open Airissä.
Stam1na on kyllä ihan mieletön bändi livenä! Ja ihan kaikella muullakin tavalla.
Musiikki vaan kolahtaa niin paljon, jätkät on ihan supermukavia!
En voi tarpeeksi ylistää tätä bändiä.
Uskon että Stam1nan musiikki tulee olemaan elämässäni aina tai ainakin vielä todella kauan :)
Nyt vain odottelemaan ensi vuoden keikkoja, bändillä on suurimmaksi osaksi festarikeikkoja lukuunottamatta vain k18 keikkoja joten tammikuun 7 päivästä alkaen keikkoja varmasti kertyy lisää!
.jpg){kind=logo}
Tuleva tatuointini.
'' Aika jättää jälkensä ... ''
No mikäs se siellä!
Huh huh, kohta 3 vuotta fanitusta takana, mihin tää aika on kadonnu ?
Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: Ensimmäinen kerta kun näin tai kuulin mitään Reckless Lovesta.
Kiitos Eppu ja Krisse Salminen! :D
Siitähän se sitten lähtikin.
Reckless Love on miun toinen suosikkibändeistä, sen on varmaan ihan jokainen miun kanssa tekemisissä ollut ihminen huomannut.
Rakastan Reckless Lovessa kaikkea. Musiikki on energistä, siitä tulee aina hyvälle tuulelle. Pojat on ihan mielettömän hyviä tyyppejä ja hauskoja sekä kohteliaita faneilleen (toki negatiivisiakin kokemuksia on ollut)
Keikoilla vallitseva energia on jotain ihan mieletöntä, sen jälkeen on kyllä vielä seuraavan viikonki ihan liekeissä.
Jotain aivan ihmeellistä tässä bändissä on että jaksan heitä seurata.
En kuuntele musiikkia päivittäin. Saattaa olla pitkiäkin jaksoja etten kuuntele Reckless Lovea mutta aina se kuitenkin mielessä on. Varsinkin viikkoja ennen keikkaa kuuntelen tosi paljon :)
Tuskin sen bändin fanittaminen on kiinni siitä kuinka paljon kuuntelee musiikkia.
Kuulun myös Reckless Loven street teamiin.
Stam1na ja Reckless Love muutaman muun lisäksi siis tämän hetkisiä '' fanituksen '' kohteita.
Myös miun kavereilla on paljon bändejä joita seuraan ja joiden keikoilla käyn.
Ensimmäisenä tulee mieleen AnomiA ja Paper Telephone.
Oon hirmusen onnellinen että miulla vielä on kaksi tämmöistä vähän tutumpaa bändiä joiden keikoilla tulee käytyä ehkä eniten ja pääsee muutenkin seuraamaan lähempää kun tuntee ainakin jonkun bändistä :)
Luminosityn hajoamisen jälkeen oikeastaan kaikki on tuntunu vähän turhalta.
Oon kuunnellu sitä mikä on sillä hetkellä tuntunut sopivalta enkä oo oikein jaksanu panostaa mihinkään bändiin niin tarkasti.
Olihan se tietysti iso asia kun yksi lempibändeistä lopettaa, en kyllä toivoisi niin enää tapahtuvan.
Kyllä se tästä päivä kerrallaan :)
AnomiA on lauantaina keikalla täällä Heinolassa enkä oikein enää millään malttaisi oottaa keikkaa, tulee kyllä taas ihan mahtavaa!
Näistä linkeistä pääsette kuuntelemaan molempia bändejä jos kiinnostaa:
http://soundcloud.com/paper-telephone
http://www.mikseri.net/artists/?id=64380
Huh en ajatellut että tästä tulee ihan näin laaja postaus!
Voisin tähän loppuun mainita vielä joitain rakkauksia jotka on lähellä sydäntä:
Michael Monroe
Vähän reilu viikko Tavastian keikkaan ja tämän tytön 10 vuoden odotus palkitaan!
Kyllä, pienestä tytöstä saakka Michael Monroe on ollu aika iso juttu :')
Luonnollisesti myös Hanoi Rocks.
Aikamoista.
Vaikka musiikkimakuni on aika raskaamman puoleista löytyy joitain yllätyksiäkin.
Rakastan välillä kuunnella kaikkea biletysmusaa ja välillä jotain herkkiä rakkauslaulujakin :)
