Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista.

'' The Final Calling!

Luminosity lopettaa toimintansa 18.8. Parikkalassa soitettavaan keikkaan. Nyt on siis todellakin viimeinen mahdollisuus nähdä, kuulla ja kokea bändi livenä. E-P ilmoitti yhtyeelle lopetus -

päätöksestään, minkä jälkeen yhtye on vetänyt asiasta omat johtopäätöksensä ja katsonut parhaakseen laittaa soittimet

naulaan. Olemme pahoillamme, että homma ei kantanut tämän pidemmälle.

E-P perustelee lähtöään seuraavasti: "En ole eläessäni tehnyt yhtään näin vaikeaa päätöstä. Potentiaalia olisi ollut vaikka mihin, mutta porukka ei ole enää aikoihin tuntunut yhtenäiseltä. Toisaalta myös mielenkiinto bändin musiikkia kohtaan on heikentynyt, joten jatkamalla olisin vain huijannut itseäni ja muita."

Haluamme sydämiemme pohjasta kiittää kaikkia teitä, jotka olette käyneet keikoilla ja olleet tukena niin monin tavoin tämän viisivuotisen matkan aikana. 

Kiitos! Tulkaa Parikkalaan, niin rokataan vielä kerran yhdessä!

Terveisin: E-P, Perttu, Pokka, Nesti, J-P, Jipa ''

Kuulin ite tästä jo muutama päivä sitten. Myöhään illalla. Luin viestistä ensimmäisen lauseen, ja suljin koneen.

Juoksin äitin ja iskän luo ja rysähdin polvilleen lattialle itkemään.

Sillä hetkellä tuntu et voisin vaan nukahtaa nyt ja herätä vaikka vuoden päästä niin etten muistais ees koko tällästä asiaa .. 

Niin, ei sitä moni ymmärrä. Musiikki on kuitenki aina ollu miulle koko elämä. Ja tähän bändiin kun tutuistuin about kolme vuotta sitten, päätin että tää on ikuista.

Eihän noin voi sanoo, ei mikään oo ikuista.

Miun ensimmäinen keikka oli joku bändikilpailu juttu muistaakseni pari vuotta sitten. Ei hyö siel soittanu ku vissii kolme biisii. Että ihan oikee keikka eka oli 10.7.2010 BB-teltassa, Reckless Loven lämppärinä.

Yhteensä keikkoja näiiten kolmen vuoden aikana on ollu muistaakseni viis, joista ite oon nähny neljä. 

Tää vuos on ollu vähän tällänen, oon koittanu hirveesti ettii pojille keikkoja, yhtenä iltana laitoin varmaan 20 sähköpostia ja viestiä joista yks sitten tärppäs, viimisin keikka mikä nyt oli Koskiksessa 4.7.

Oon päässy kuuntelemaan monet treenit. Tuo yks keikka mikä oli k18 minuu koitettii kovasti saada keikalle mukaan, no ei se ihan onnistunu. Olin sitten päivällä siellä, sain kuulla yhen biisin.

Illalla kuuntelin keikkaa puhelimen välityksellä ja tuntu et koko maailma murskaantuu ku en saa olla paikalla. 

Halusin vaan niin elää joka hetken. 

Mie ja miun kaveri Katja tehtiin päätös sillonku tutustuttiin Luminosityyn että kierretään kaikki keikat mitä tulevaisuudessa tulee. Vaikka ne ois Rovaniemellä tai Inarissa. Haaveiltin myös ulkomaareissuista.

Tutustuttiin Luminosityyn Nestin kautta. Tavattiin Nesti jossain bänditapahtuman tyylisessä, mentii ihan rohkeesti juttelemaan. Sit hää kerto bändistä ja kävin heti seuraavana aamuna kuuntelemassa. 

Se tais olla sitä kuuluisaa rakkautta ensisilmäyksellä.

Jossain vaiheessa kun tuli rumpalin vaihdos olin jo ihan kauhuissani että mitä nyt tapahtuu, tuleeko liian pitkä tauko ja onko kaikki sit siinä.

Onneks löyty maailman paras rumpali.

Mie aattelin sillo et tästä ei voi olla suunta muutaku ylöspäin!

Olihan se kai, hetken.

Aloin aavistaa jotain tällästä jo noin kuukaus sitten.

Näin sen. Näin sen myös edellisellä keikalla.

Näin sen keikan jälkeen, todella selvästi.

Keikkojen jälkeiset ajat on ollu kyllä aina parhaimpia. Sieltä löytyy niin hauskoja muistoja.

Ollaa aina lähetty vähä juhlimaa ja seuraavana aamuna herätty kuolleena yleensä Jipan luota :D

Nyt viimeks oltiin puistossa, se kuuluu kesään.

Mitä oon näiltä kolmelta vuodelta sitten saanut ? 

Noh, maailman hauskimpia muistoja, parhaita keikkoja, ja ennen kaikkea maailman parhaimpia ystäviä!

Nesti, EP, Jipa ja Jere on tullu erityisen tärkeiks ja heiän kanssaan muutenki varmaa eniten pitäny yhteyksiä.

Enkä ikinä koskaan vois kuvitella että mein kaveruus päättyis vaikka näin nyt käviki.

(okei itken jo nyt tosi paljon en enää nää tätä tekstii, helvetti)

Kaikki tulee sanomaan miulle koko ajan että '' älä oo tommonen, se nyt on vaan yks bändi ''

No okei! Mutku oli se miulle paljon enemmänkin.

Miul oli suunnitelmissa perustaa Luminositylle street team, olin jo ihan innoissani hankkimassa siihen porukkaa ja sit oltas vallotettu eka koko suomi ja sit koko maailma :) 

Eli periaatteessa Luminosity oli miulle myös vähänku harrastus.

Miun kaveri kysy eilen mitä kaikkee mie oon tehny niille, niinku lahjoja :) 

Muistan ku tehtii sinne Lataus-bändikilpailuun Katjan kanssa sellanen hirveen iso kyltti missä luki WE <3 LUMINOSITY 

Sitten tonne BB-teltan keikalle tein sellasen taulun jossa oli kuvia ja seiska lehestä leikattuja puhekuplia :D

Muistan elävästi kuvan jossa Pokka istuu rappusilla sateenvarjon kanssa ja puhekuplassa lukee '' kohta pettää pokka ''.

Ja sillonku oli se Lataus kilpailu tavattiin vissiin muut pojat ekaa kertaa paitsi Nesti. 

Oltiin siinä pihassa minä, Katja ja Nesti sitten Perttu tulee siihen ihan tosi vittuuntuneen näkösenä 

sitte sanotaan sille moi ja se vaan nyökkää ja kysyy Nestiltä jotain ja sitte Nesti esittelee meijät ja ja sit Perttu vaan lähtee ja Nesti sanoo et '' Perttua vituttaa ku se on intissä '' tai jotain tommosta.

Enne keikkaa väsättii siihen samaiseen Luminosity kylttiin teksti '' PERTTU ELÄ MÖKÖTÄ '' ja iso sydän.

Tulihan se hymy sieltä.

Miust on hienoo et pojat soittaa viel tän yhen keikan, ja vielä täällä Parikkalassa.

Oon ite järjestämässä sitä tapahtumaa.

Mie en vaa oikeen osaa kuvitella mitä siitä keikasta tulee.

Kenellä on hyvä meno lavalla ja kenellä ei.

Mie en ainakaa usko et itelläni on fiilikset sinä iltana kovinkaan katossa.

Ja entäs sitten kun se keikka loppuu, sehän tarkottaa sitä että se todellakin oli siinä.

Vaikeeta on luopuu ... 

Nyt jos joku näistä kuudesta rakkaasta lukasee tän haluun sanoo teille jotain, vaikka tuun kuitenki vielä sanomaan aika paljon.

Nää vuodet mitkä oon saanu olla teijän mukana on ollu miun elämän parhaimpii.

Oon saanu nähä ja kuulla paljon sellasta mitä kukaan muu meijän lisäks ei oo saanu.

Oon ihan älyttömän kiitollinen et ootte jaksanu katella minuu ja toivottavasti jaksatte vielä jatkossakin.

Vaikka nyt ei enää ookkaan keikkoja eikä sellasta mitään bänditoimintaa mie toivon et nähään paljon, pidetään yhteyksii ja muutenkii jatketaan ihan normaalisti.

Työ ootte ihan jokanen miulle ihan älyttömän tärkeitä ja rakkaita, enkä mie oo teille kellekkään vihanen vaikka tässä kävi tälleen, en pystyis olemaan. Tälläsistäkin jutuista on vaan pakko jotenki selvitä vaikka se tuntuiski tällä hetkellä ihan tosi vaikeelta.

Ootte rakkaita!

-Riikka

Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä
Jotta oppisin itse mitä tunnen
Ja tietäisin sen
Nyt on mentävä yksin
Kulkee pitää ilman varjoo
Osan jäätävä taakse jotta toinen voi loppuun löytää

Tätä hetkeä kartoin, tätä väistin, tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika
[ Lyrics from: http://www.lyricsmode.com/lyrics/a/apulanta/armo.html ]
Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää, koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää
Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää
Vaikka sulkisi silmät, kuva säilyy eikä mee minnekään
Muttei silti tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan

Tämä tie meidät kaataa
Ei voi jatkaa
Ei voi olla näin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika